- Nasu
Hengitätkö sinäkin liikaa?
Päivitetty: 6. syys 2020

Hengitätkö sinäkin liikaa?
Happi on ilmaista, mutta se ei tarkoita sitä, että sitä tulisi ahmia!
Osallistuin joitain viikkoja sitten Hoitava Hengitys -työpajaan. Sen vetäjä Marketta Manninen kertoi oikeanlaisen hengityksen auttavan kuorsaukseen, tukkoisuuteen, lihaskramppeihin, astmaan ja muun muassa paniikkihäiriöön. Oikeanlaisella hengityksellä on vaikutusta myös kasvojen luuston muodostumiseen lapsena, joten varsinkin lapset pitäisi opettaa hengittämään oikein.
Hengitätkö sinäkin liikaa? Tee ylinhengitystesti osoitteessa https://www.hoitavahengitys.fi/ylihengitystesti/ ja tutustu halutessasi verkkokursseihin ym. hengityskoulutuksiin.
Kyseessä ei ole kaupallinen yhteistyö.
Ylihengitys on suuhengitystä, normaali hengitys nenähengitystä
Moni kuvittelee, että mahdollisimman syvä ja ”iso” hengittäminen puhdistaa ja auttaa esimerkiksi virkistymään kesken työpäivän. Hengitys ei kuitenkaan ole pelkkää hapenottoa. Happi, mitä hengittäessä saamme keuhkoihin ja sieltä edelleen verenkiertoon, tulee saada irtaantumaan verestä, jotta kudokset ja elimet voisivat käyttää sitä hyväkseen. Tässä vaiheessa tarvitaan hiilidioksidia, joten uloshengityksen ei ole tarkoitus poistaa kaikkea hiilidioksidia elimistöstä. Jotta uloshengitys poistaisi vain ylimääräisen hiilidioksidin, kannattaa hengittää aina nenän kautta. Uloshengityksen pitäisi tapahtua nenän kautta myös nukkuessa ja liikuntaa harrastaessa.
Jos hengitämme suun kautta, voi hengitysvolyymi kasvaa niin suureksi, että hengittäminen poistaa hiilidioksidia enemmän kuin mitä lihastyö ehtii tuottaa. Tätä on ylihengittäminen. Ylihengittäminen johtaa fysiologiseen hyperventilaatiotilaan, jolloin elimistö kärsii hapenpuutteesta. Verisuonet supistuvat, aineenvaihdunta häiriintyy ja henkilöllä voi esiintyä lihaskramppeja ja hengenahdistusta.
Nenän kautta hengittäminen voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Se, että elimistö saa tarpeeksi happea, voi lievittää astman oireita, helpottaa uniapneaa ja yöhikoilua, parantaa kestävyyskuntoa ja helpottaa allergisissa oireissa. Nenähengityksen avulla allergikkokin voi siedättyä olemaan koirien ja muiden karvaturrien lähellä, ja koska nenä puhdistaa hengitysilmaa, suojaa nenähengitys myös viruksilta (mahdollisesti myös koronalta – tästä on puhuttu virologienkin toimesta).
Itse olin lapsena pinnallinen hengittäjä, sillä minua hävetti vatsan pullistuminen hengittäessä. Pääsin tuosta ajatuksesta eroon suurin piirtein samoihin aikoihin, kun lakkasin häpeilemästä naiseksi kehittyvää vartaloani ja suoristin ryhtini. Minulla oli astmalääkitys 7-vuotiaasta 13-vuotiaaksi, ja kärsin myös allergiaoireista. 13-vuotiaana, jo jonkin aikaa paremmin hengittäneenä ja pystypäin kulkeneena, pystyin lopettamaan lääkityksen, käymään hevostallilla päivittäin ja nukkumaan kissan kanssa samassa sängyssä - asioita, mitkä lastenlääkäri minulta kielsi. Kurssin jälkeen aloin uskoa, että hengitystekniikan muuttamisella oli varmasti tekemistä asian kanssa (ja tosiaan, vartaloni alkoi kehittyä jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla, joten ryhti- ja hengitysongelmat alkoivat viimeistään tuolloin).

Mihin kaikkeen hengittämään oppiminen voi auttaa?
Kun opimme hengittämään sopivalla volyymilla, se voi auttaa:
Aivojen toiminnassa
parempi hapensaanti parantaa muistia, keskittymiskykyä ja ajattelukykyä
Liikuntaharrastuksessa
parempi hapensaanti lisää jaksamista ja vähentää maitohappoja
hallittu hengitys ehkäisee rasitusastman oireita
parantunut hiilidioksidin sietokyky vähentää hengästymistä liikunnan aikana
Liikuntatauon aikana kunto ei romahda (huom! lihaskunto heikkenee todella nopeasti, sillä lihasmassaa voi kadota tauolla 1,5 kiloa parissa viikossa. Parin viikon tauko nopeuttaa sykettä, alentaa hapenottokykyä 5–10 % ja heikentää lihasten insuliiniherkkyyttä, jolloin erityisesti vatsarasvaa voi alkaa kertyä)
Unen laadussa
parempi hapensaanti parantaa unenlaatua
pienempi hengitys vähentää tai lopettaa kuorsauksen. Myös uniapnean oireet hellittävät ja vessareissut harvenevat
nukut rauhallisemmin ilman lihaskramppeja, suonenvetoa ja hampaiden narskuttelua
Astmassa, allergiassa ja muissa hengitystieoireissa
ilmateiden avautuvat ja rasitus vähenee
tukkoisuus lakkaa
histamiinintuotanto vähenee hiilidioksiditason normalisoitumisen myötä, mikä helpottaa allergiaoireissa
Ahdistuksessa ja stressissä
syvä hengitys vaikuttaa parasympaattiseen hermostoomme ja saa sen rauhoittumaan → mieli rentoutuu ja ajatukset selkeytyvät
unenlaadun paraneminen vähentää stressin oireita ja parantaa stressinsietokykyä
Painonhallinnassa
painonhallinta/laihduttaminen muuttuu helpommaksi aineenvaihdunnan parantuessa ja elimistön parantuneen hapensaannin tehostaessa rasvan palamista
Parempi pallean toiminta parantaa ruoansulatuksen toimintaa ”hieroen” suolistoa
Korkean verenpaineen laskemisessa
sileiden lihasten rentoutuminen riittävän hiilidioksidin saannin myötä laajentaa verisuonia, eli laskee korkeaa verenpainetta
Vatsan toiminnassa
sileiden lihasten rentoutuminen parantaa suoliston toimintaa
Puhumisessa ja laulamisessa, nestehukan välttelyssä sekä hampaiden kunnossa
suu pysyy kostutettuna, ja sylki hoitaa sekä hampaita että nielun rakenteita.
äänen kesto paranee
Lapsen kasvon luustojen kehityksessä
nenähengityksen aikana kieli lepää kitalakea vasten, mikä saa yläleuan muodostumaan normaalisti, ja alaleuka muodostuu yläleuan mukaisesti. Jos kieli ei olekaan omalla paikallaan ikään kuin antamassa mallia leukojen kehitykselle, voi se näkyä liian takana olevana alaleukana.

12 hengitystä minuutissa on sopivasti – tunnistatko merkit liikahengittämisestä?
Ihanteellinen hengitys on 8–12 kertaa minuutissa ja niin helppoa, ettei siihen kiinnitä huomiota edes itse – ohikulkijoista puhumattakaan. Jokainen ideaali hengenveto on suuruudeltaan noin puoli litraa, mikä tarkoittaa sitä, että terveen ihmisen normaali hengitysvolyymi on 4–6 litraa per minuutti.
Ylihengitys näkyy seuraavasti:
Suun kautta hengittäminen
Äänekäs hengitys levosta huolimatta
Näkyviä hengitysliikkeitä, huokailua ja haukottelua
Keuhkojen yläosalla hengittäminen (mitä enemmän hengität, sitä pinnallisempaa se on)
Jatkuvaa nenän niiskuttamista
Katkonainen ja/työläs hengitys
Tarve vetää syvään henkeä, mm. ennen puhumista
Raskas yöhengitys
Liikahengittämisen tavallisimpia oireita:
hengityksen vinkuminen
yskä ja limaisuus
heikentynyt haju- ja makuaisti
tukkoinen tai vuotava nenä, toistuvat hengitystietulehdukset
kuorsaaminen
jatkuva haukottelu
huimaus
liikahikoilu
käsien ja jalkojen pistely
päänsärky
nopea/epäsäännöllinen syke
kivut ja pistokset rinnan alueella
heikko keskittymiskyky, levottomuus
ahdistus, jännitys
masennus
ärtyneisyys
stressi
Jatkuva liikahengittäminen aiheuttaa aivojen hapenpuutteen
Satunnainenkin liikahengittäminen aiheuttaa fyysisiä oireita, vuosia tai vuosikymmeniä jatkuneesta ylihengittämisestä puhumattakaan. Tietänet sen tunteen, kun olet esimerkiksi puhaltanut monta ilmapalloa, ja sinua hieman huippaa. Elimistöstä on voimakkaasti puhaltaessa poistunut liikaa hiilidioksidia, verisuonet ovat supistuneet ja aivot kärsivät hapenpuutteesta.
Ylihengittämisestä voi opetella eroon, ja samalla voi saada avun kuorsaukseen tai rasitusastmaan. On hyvä muistaa, että yksi tärkeimmistä luonnollisen ja terveellisen hengityksen häiritsijöistä on stressi. Pitkittyessään stressi on varsin haitallista, sillä stressihormonien (kortisolin ja adrenaliinin) jatkuva eritys hankaloittaa elimistön toimintaa.
Stressi voi johtaa:
immuunipuolustuksen heikkenemiseen
veren hyytymistaipumuksen lisääntymiseen
sokeriaineenvaihdunnan heikkenemiseen
sydän- ja verisuonitauteihin
ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen
muistin heikkenemiseen
aivokudoksen vanhenemisen nopeutumiseen
Stressi aiheuttaa epätasapainoista hengitystä ja hiilidioksidivajetta, mikä heikentää veren virtausta ja aiheuttaa hapenpuutetta. Kroonisessa stressissä hengityskeskus tottuu tiettyä hiilidioksiditasoa ylläpitävään hengitykseen, mistä voi olla vaikeaa – joskin varsin palkitsevaa – päästä eroon.
”Väärin hengittäminen” voi liittyä myös esimerkiksi epävarmuuteen ja sosiaaliseen jännittämiseen, sillä hengityksen pidättämisellä pyritään peittämään ja nielemään tunteita. Jännittämisestä kärsivien olisikin hyvä tiedostaa, että kun rauhoittaa kiihtyneen hengityksen, rauhoittaa samalla kiihtyneen, jännittyneen tai stressaantuneen mielen. Palleahengitys rauhoittaa mieltä paremmin kuin mikään muu.

Oikeanlainen hengittäminen auttaa laihtumaan?
Voitaneen väittää, että oikeanlainen hengittäminen auttaa laihtumaan, sillä se parantaa suolen toimintaa ja hillitsee ruokahalua. Oikeanlaisen hengityksen aiheuttama elimistön hapensaannin parantuminen tehostaa rasvan palamista.
Hengittäminen ei kuitenkaan korvaa oikeanlaista ravintoa ja liikuntaa. Suomalaiset käyttävät sokeria lähes 30 kiloa vuodessa per nokka, ja noin neljäsosa nykyväestöstä liikkuu alle 10 minuuttia viikossa. Työikäisistä suomalaisista onkin ylipainoisia 60 prosenttia.
Ruokavalio kiihdyttää hengitystä
Suuret ruokamäärät ja roskaruoka työllistävät ruuansulatuselimistöä kiihdyttäen hengitystä (epäterveellinen ravinto häiritsee aineenvaihduntaa, mitä hengitys pyrkii tasaamaan)
Suolisto-ongelmat kiihdyttävät hengitystä
kahvi, tee, energiajuomat ja limsat kiihdyttävät hengitystä
Kiihtynyt hengitys ja ruoansulatus
Liikahengitys saa elimistön alkalisoitumaan, mitä elimistö kompensoi tuottamalla happoja ja aiheuttamalla himoa happamoittaviin ruokiin
kiihtynyt hengitys haittaa suoliston toimintaa supistamalla sileitä lihaksia suolen ympärillä.
Liikunta voi olla vaarallista liikahengittäjille
liikunnan hyöty menetetään, jos hengityksen mukana poistuvan hiilidioksidin määrä ylittää aineenvaihdunnassa syntyvän hiilidioksidin määrän. Tämä liikahengittäminen saa aikaan elimistön hapenpuutteen, sileiden lihasten supistumisen ja maitohappojen muodostumisen, jolloin raskas liikunta voi olla jopa vaarallista.
Miten oppia hengittämään oikein?
Oikein hengittäminen antaa lisää elinvoimaa ja immuniteettia, sekä vähentää hengästymistä – noin niin kuin muutamia etuja mainitakseni.
Miten oppia hengittämään oikein?
Hengitä aina nenän kautta
Muista alkulämmittely ja jäähdyttely liikkuessasi – puuskuttaminen hukkaa hiilidioksidia, jolloin lihakset voivat kärsiä hapenpuutteesta
Tee hengitysharjoituksia, mitkä parantavat hiilidioksidin sietokykyä (eli vähentävät hengästymistä
Lisää asiasta kiinnostuneet voivat tutustua Hoitavan Hengityksen kursseihin, työpajoihin ja apuvälineisiin – eikä tämä artikkeli ollut kaupallista yhteistyötä, vaan koin sydämenasiakseni jakaa tämän kanssanne.